Lehdistönvapaus

Oikeastaan idea uusiin blogauksiin lähti pari päivää sitten Toimittajat ilman rajoja (RSF - tulee ranskan kielen Reporters sans frontières -sanoista) -järjestön tekemästä raportista koskien lehdistönvapautta. Kyseinen järjestö tutkii siis vuosittain, missä maissa lehdistön sananvapauden tilanne on paras ja missä puolestaan kaikkein huonoin. Koko listan voi halutessaan käydä tutkimassa täältä, mutta kopioin tähän tiivistelmänä nyt 10 parasta ja huonointa.

1	Denmark
-	Finland
-	Irland
-	Norway
-	Sweden
6	Estonia
7	Netherlands
-	Switzerland
9	Iceland
10	Lituania

.......

166	Vietnam
167	Yemen
168	China
169	Laos
170	Cuba
171	Burma
172	Iran
173	Turkmenistan
174	North Korea
175	Eritrea

Kärki- ja pohjasijat eivät kuitenkaan ole tässä(kään) tapauksessa mielenkiintoisempia, vaikka Suomen sijoittuminen ykköseksi onkin aina hieno - ja erittäin tärkeä - asia. Sen sijaan mielenkiintoisimmat kohdat ovat noilla välisijoilla. Vaikka Euroopan maat vielä miehittävitkin top kympin, antoi RSF silti selvää kritiikkiä maanosallemme. Mm. Ranskan, Slovakian ja Italian sijoitukset tippuivat selvästi, samalla kun tietyt Etelä-Amerikan ja Etelä-Afrikan maat (esimerkiksi Uruguay ja Etelä-Afrikka) nostivat osakkeitaan. Italiassa toimittajien henkiä on uhattu, Ranskassakin heitä on pidätetty ja Slovakiassa on jyrätty voimaan laki, jonka myötä kulttuuriministerillä on huomattavia oikeuksia vaikuttaa julkaisuihin. Huolestuttavaa? Ehdottomasti. Jos suuntaus on oikeasti on jopa lainsäädännössä tämä, voidaan kai ihan oikeutetusti kysyä, miltä tulevaisuus näyttää. Toistaiseksi Suomi on ollut vielä turvattu, mutta onko näin loputtomasti? Tämä huoli kun ei ole paljon puhetta tyhjästä. Sitä ei monestikaan tule ajatelleeksi, miltä jokapäiväinen maailma näyttäisi, jos mediavirta ei olisikaan vapaata, vaan tietty taho sääntelisi sitä voimakkaasti. Minä en ainakaan tahtoisi elää maassa (vaikka kuinka jäisin joksikin rivijournalistiksi), jossa vastoin tiettyä näkökulmaa kirjoitetun tekstin kirjoittaminen on käytännössä mahdotonta, koska suuri osa mediatuotannosta on valtion hallussa. Tai maassa, jossa toimittaja saa pelätä henkensä puolesta kirjoittaessaan tuommoisen tekstin.

Ja silti tuommoista maata ei tarvitse etsiä sen kauempaa kuin itänaapuristamme. Venäjän sijoitus listassa laski jälleen, nyt maa löytyy sijalta 153. Juuri tämänpäiväinen alueeni päälehti osasi kertoa, että Venäjällä "tulosta" ei pidetä luotettavana, koska sille ei ole kuulema tarpeeksi vankkoja perusteita. Miten vankkoja perusteita Venäjä haluaa, jos syiksi ei riitä se, että suuri osa toimittajien kuolemista ohitetaan kyseisessä maassa olankohautuksella tai se, että maan viimeinen vapaa tv-kanava on päätymässä hyvää vauhtia valtion omistukseen?

Kyllä, tämä poikkeaa täysin minun normaaleista blogauksista, ja tuskin tämmöinen tavaksi tulee jos tämänkin jälkeen saan tekstiä suollettua (luultavasti pysyttelen taas jatkossa tv-, kenties radio- ja lehtitarjonnan arvioimisessa). Median- ja myös yleisesti sananvapaus on mielestäni yksi tärkeimmistä asioista. Siihen pohjautuu niin moni asia. Ja ilman sitä seuraa oikeasti Tuho ja Turmio. Ja tällä kertaa kyse ei ole mistään vitsistä. Niinpä tämänkaltaiset tutkimukset kiinnostavat aina kovasti. En ole alan ekspertti, joten blogauksessani saattaa olla virheitäkin. Pääpointti pysyy kuitenkin samana.